Talojahdissa

Odotan tontti- ja asuntokaupan vilkastuvan kevään myötä. Toistaiseksi olen viime aikoina lähinnä tarponut pakkasessa umpihangessa, kulkenut syrjäkylillä kuunvalossa, ihmetellyt toinen toistaan surullisempia autiotaloja ja villiintyneitä pihapiirejä. Mukaan mahtuu paljon kauniitakin paikkoja ja sympaattisia aikaisemmin vieraita kyliä. Etsin siis edelleen pientä mummonmökkiä tai vaihtoehtoisesti tonttia, jolle sijoittaa minitalon. Tontti voisi olla vuokrattukin, kunhan mahdollisuus pienimuotoiseen kasvimaaviljelyyn löytyy.








Suunnitelma B, vai jo C

Talonetsintäni (ja koko viime vuosi) on ollut sarja surkeita sattumuksia, josta on onneksi selvitty itkupotkupaniikkiraivarien jälkeen mustan huumorin ja googlen avulla eteenpäin. Vaikka vanha talo onkin aina ollut suurin haaveeni, myönnän että on todella haasteellista etsiä taloa, joka vastaisi yhden ihmisen tuloja, osaamista ja voimavaroja. Varsinkin jos takana on jo kolme vuotta remonttia. Olen miltei jokaisessa näytössä kokenut olevani väärässä paikassa vastarakastuneiden parien ja innostuneiden lapsiperheiden kanssa laahustaessani ympäri suuria räjähtäneitä omakotitaloja. En ole kertaakaan saanut sitä kuuluisaa "tiesin tulleeni kotiin" fiilistä. Sen sijaan olen seisonut kuistilla, saunamökissä, tai pihan varastorakennuksessa ja miettinyt että tämä yksi huone riittäisi minulle oikein hyvin. En tarvitse enempää.

Samaa mietin viikonloppuna kulkiessani ystäväpariskunnan suuressa jättiremontin keskellä olevassa 50-luvun talossa. En pystyisi samaan. Pysähdyin jälleen jääkylmälle kauniille lasikuistille, mutta tällä kertaa päätin ettei minun tarvitse haluta yhtään enempää. Lupaus oli aivan uskomattoman valtava helpotus ja saatoin unohtaa taas yhden turhan näytön, johon olin menossa seuraavana päivänä.

Päätöksen seurauksena muistin vitsailuni jurtta-asumisesta tai asuntoautosta, olinpa jo aikaisemmin törmännyt termiin tiny house movement. Vuorokausi kahvin voimalla koneen ääressä ja suunnitelma B sai alkunsa. JOS ei sopivan pientä taloa löydy kevään aikana, rakennan sen itse pyörien päälle ja etsin sopivan tontin myöhemmin, tai vaihdan sitä viikottain. Innostus kasvoi samaa tahtia elimistön kofeiinitason kanssa. En muista milloin viimeksi mikään olisi herättänyt samoja ilon ja riemun tunteita. Kyläpaikkani oli oikeastaan paras mahdollinen kohde ideani pyörittelyyn. Kiersin mittanauhan kanssa pihalla olevien konttien ja mökkeröiden keskellä ja mietin mikä olisi se koko, johon tuleva elämäni mahtuisi. Vastaus, noin 3 x 5 metriä.







Suunnitelmien muutos

Minun piti tässä blogissa kertoa erään 30-luvun talon remontista ja muutosta, puutarhan herättämisestä henkiin ja kasvimaan perustamisesta. Kaiken piti olla kauppoja vaille selvää, mutta ei sitten ollutkaan. Homma peruttu. Vietin viikonlopun maaseudulla itsekseni (viiden koiran vahtina) ja löin päätä seinään. Mitä nyt? Tavarani ovat säilössä muuttolaatikoissa varastossa ja asun ystävän luona, olen valmiina lähtöön kun vain tietäisin minne. Olen ollut jo elokuusta asti. Uusi suunnitelma hahmottuu hiljalleen.








 


Tervetuloa! Welcome!

Matkani kohti minunnäköistä, omavaraisempaa ja luonnonläheisempää elämää on alkanut.
Hyvää uutta vuotta.

My only new year's resolution is to become a crazy self-sufficient off-grid small-scale homesteader hippie :) Oh and to find a place to do all of this.
This is my journey.